Tiistai-iltapäivän runoutta

Kiinteässä maassa, Amerikan metsässä juon ja sluibailen.
Salama pilvessä on.
Muki pöytäliinalla, kiinteästi läpinäkyvä.
Maassa maan salama.
Kiinteä lasi on ja muki maassa.
Sluibaileva salama metsässä maan.
Amerikan muki kiinteä on.
Juontilasi pöydällä on.



Kiireetön tähtitaivas
Rauhallinen, pehmeä piano
Nauru ja hämmennys
Pehmeä jäätelö Pehmeä lämpö
Rauhoittaa luottamaan
Luottamus turvalliseen rauhallinen tähtitaivas
Luota ja Naura
Lämmöllä


Lämmin nauru tuuleen
aito kaipuu luovuuteen
märän pyöreän ripustan
pyykkipoikani on sininen
Aito nauru tuulen
ja tunnen kaipuuta luovuuteen



Levonhetki on puhtaassa talossa
Sinisessä talossa, rakennustelineellä lärpätetään loiskuttavasta tankista
Tuomioistuin: Lumilapio on punainen, Sulkasato on sininen
Lärpäti, lärpäti

Kohtaaminen, kiitollisuus ja muutos

Olen osallistunut Valtaajien Oma inspisviikolle. Viikon aikana tutustuin uusiin ihmisiin, joilla myös on taustalla työttömyyttä, elämistä toimeentulo- tai kuntoutustuella. Eri alojen ammattilaiset pitivät inspiroivia puheenvuoroja ja niiden kautta muotoilin omaa valtaustani, projektia, jonka tämän ryhmän puitteissa veisin loppuun.

Niin Leikkiväki kuin Valtaajat tukevat nuoria aikuisia löytämään omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Järjestöt auttavat meitä erilaisten arkisten asioiden hoitamisessa, oman elämän takaisin haltuunotossa, kannustavat sekä antavat mahdollisuuden kokeilla omia rajojaan ja siipiään.

Otsikon sanat voit löytää Leikkiväen voimakorteista. Minulle ne merkitsevät viime viikkojen tapahtumia

Kohtaaminen. Rauha alkaa kahden ihmisen, sinun ja minun, väliltä. Tämän lauseen olen oppinut äidiltäni. Avoimin mielin asioita ja ihmisiä kohti meneminen on välillä haastavaa. Silti tuota kautta kohtaaminen on antanut itselleni paljon. En ole menettänyt mitään, joskus saanut sormilleni tai muistutuksen naiiviudestani mutta kokonaisuus on kannattanut.

Muutos. Juuri viime viikkojen erilaisten kohtaamisten ja niiden herättämien ajatusten kautta olen huomannut muutosta minussa. Olen uskaltanut antaa tilaa vanhoille kiinnostuksenkohteilleni, joiden vielä hetki sitten ajattelin vievän enemmän kuin antavan. Olen vahvistunut sekä löytänyt rennompaa suhtautumista noihin kiinnostuksen kohteisiin. Oman itsen kuuntelu, omien rajojen ja siipien kokeilu on ollut rohkaisevaa.

Kiitollisuus. Olen kiitollinen, että nyt 28 -vuotiaana elän yhteiskunnassa, joka ainakin vielä, mahdollistaa aiemmin kesken jääneiden kehitysvaiheiden, minuuden rakentamisen myös tässä ikävaiheessa. Olen kiitollinen, että olen tullut kuulluksi ja eri tahojen kautta olen löytänyt ympäristöjä, joissa voin turvallisesti kokeilla rajojani ja siipiäni. Kiitollinen siitä, että näiden tahojen kautta ympärilleni on löytynyt vierelläkulkijoita, jotka ohjaavat ja tuovat pelkällä läsnäolollaan turvan tunteen.

Viime päivinä ja viikkoina olen ollut jälleen innostunut ja tehnyt aktiivisesti töitä omien unelmieni eteen, oman kasvuni eteen. Uskallan nyt sanoa olevani jossain hyvä, osaavani asioita. Negatiivinen sisäinen puhe vaanii ja iskeekin aina jossain välissä ja on valmis vetämään maton jalkojeni alta siihen kuoppaan, josta teen nousua. Olen havahtunut siihen, että negatiivinen sisäinen puhe on minussa vahva. Hyväksyn sen ja olen siitä tietoinen. Ja tämä auttaa asian käsittelyssä. Moittiminen ja itsensä latistaminen vievät mielialan alas, vievät uskon itseen.

Kohtaaminen, kiitollisuus ja muutos ovat tuoneet siis myös havahtumista, hyväksymistä ja tietoisuutta, jotka myös löytyvät voimakorteista. Niiden avulla negatiivisen sisäisen puheen vallatessa tietää, että "tämä menee ohi, tämä on vääristynyt ajattelumallini, voin vallata sen takaisin itselleni sellaiseksi, ettei se vahingoita minua."

Helmi Selamo-Rode