Kesäkuu on tullut. Se tarkoittaa sitä, että Kutomon pajakausi on ohi ja kesätoiminta, Kesäklubi aloittaa toimintansa. Minun osaltani Leikkiväki jää tauolle mutta sitä ennen tahdoin kirjoittaa vielä voimakorttien sanoista oivallus, kasvu ja yhdessäolo.
Nämä sanat, oivallus, kasvu ja yhdessäolo kuvaavat minulle Leikkiväkeä. Ne kertovat, miten tämän pajakauden jälkeen kuvaisin Leikkiväen toimintaa. Minulle Leikkiväki on antanut paikan tehdä oivalluksia ja kasvaa yhdessä muiden kanssa. On ollut aika ja paikka, jossa on saanut tilaa, ajatuksille ja kasvukipuilulle.
Välillä olen miettinyt onko oikein, että päiväni koostuu aamuisesta asahihetkestä, aamupiiristä, pajatyönä korttien liimaamisesta, lounaasta, pajatyönä toteutettavasta lampaiden huovutuksesta ja loppupiiristä. Tätä kerran ääneen pohtiessani, yksi ohjaajistamme sanoi minulle hyvin, "tämä jos mikä on tässä vaiheessa sinulle parasta, rakennat taas pohjaa ja annat itsellesi aikaa toipua monen vuoden stressitiloista".
Sen sijaan että moittisin itseäni siitä, etten ole töissä tuottamassa yhteiskunnan kassaan rahaa, olen ottanut kuvakorttien liimaamisesta itselleni rentoutumishetken. Olen jättänyt päivittäisen meditaation väliin ja liimaan mieluummin kortteja. Samalla edistän toki Leikkiksen myyntituotteiden valmistumista mutta se ei ole pääasia. Olen oivaltanut tuon hetken tärkeyden töihin palaamiseni kannalta. Hetki on antanut minulle ja aivoilleni mahdollisuuden käydä läpi aiemmin kertynyttä kuormaa, jäsennellä sitä ja tehdä tilaa uudelle. Vähitellen olen huomannut kognitiivisten taitojeni palautuvan tasolle, jolla voin työskennellä uusien asioiden parissa.
Oivallukset ovat johtaneet erilaisiin kasvuprosesseihin. Moni näistä oivalluksista on tapahtunut yhdessäolon myötä, yhdessä toinen toisillemme asioitamme jakaen. Miten monta näkökulmaa ja oivallusta rikkaampi olenkaan. Olen valtavan kiitollinen, että minut ohjattiin Leikkiväen toiminnan piiriin ja sain mahdollisuuden tulla kasvamaan yhdessä muiden kanssa tässä elämänvaiheessani.
Aloin kirjoittamaan tätä tekstiä, kun aikaa Kesäklubin alkuun oli puolitoista kuukautta. Silloin Leikkiväen seinälle oli ilmestynyt kuvia, joissa aiempien vuosien kesäklubilaiset olivat kirjoittaneet ja erilaisin tekniikoin kuvanneet fiiliksiä Kesäklubilta. Näissä kuvissa korostuivat myös ryhmä, muiden seura, valo, erilainen tekeminen ohjattuna ja itsenäisesti.
Tämän tekstin kautta haluan kiittää niin ohjaajia kuin muita pajalaisia rinnallakulkemisesta, uusista mahdollisuuksista sekä tilasta oppia olla ja elää omanlaisena. Kasvukausi on käynnissä, niin sisäisesti minussa kuin ulkona luonnossa. Valoa, vettä ja ravinteita. Niitä me kaikki tarvitsemme elämän polullamme. Näillä sanoilla, kaikkea hyvää sinulle kaikkeen tulevaan!
Helmi Selamo-Rode
